Jos yleensä jokin niin ainakin tapahtumien valtaisa nopeus on yllättänyt niin poliitikot kuin tavalliset tallaajatkin. Tarkoitan tietysti Pohjois-Afrikan, Egyptin, Lähi- ja Keski-Idän arabivaltioissa viime viikkojen aikana tapahtunutta kansannousun ja demokratian etsimisen nimellä kulkevaa ”massojen” raivoisaa liikehdintää. Sana demokratia on tosin käytännössä tuntematon käsite ainakin noissa maissa jotka ovat olleet median silmätikkuina viime viikkojen ajan. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina näissä arabimaissa on tapahtunut yli 40 vallansiirtoa, ja lähes aina verisesti tai ainakin väkivalloin. Sama kaava on myös toistunut, armeija ja sen sidosryhmät ovat olleet aktiivisia toimijoita. Niin Egyptissä, Libyassa, Jemenissä, Tunisiassa, Syyriassa, Jordaniassa, Irakissa, Pakistanissa ja useimmissa arabiemiraateissa, Omanissa ja tietenkin myös Iranissa. Vallan kaapannut sotilasjuntta on osoittanut viihtyvänsä aivan erinomaisesti hallitusvastuussa, vaalejakaan ei ole aina muistettu järjestellä – mitäs nyt turhista.

Mistä nyt siis löytyy henkilö tai ryhmä joka kykenisi muuttamaan vuosikymmeniä vanhat asetelmat uuteen ja toimivampaan malliin? Olemme saaneet nähdä ihmisjoukon kiljuvan hysteerisenä muutosta, kansa haluaa valtaa, alas Mubarak, alas Gadhafi, alas Ben Ali jne. Ja vallan ottaisi muka kansa. Mikä ihmeen kansa? Hyviä esimerkkejä tästä ns ”kansanvallasta” löytyi aikanaan Neuvostoliitosta jossa osa tovereista oli tasa-arvoisempia kuin toiset, Kiinasta jossa ”kansa” valitsi aikoinaan Maon, erään pahimmista diktaattoreista joka kuuna päivänä on hallinnut jotain osaa jostakin. Niinsanotun kansan nimissä ja sen valtuuttamana Saddam Hussein teurasti satojatuhansia kansalaisia, sama asetelma löytyy muodossa tai toisessa lähes jokaisesta arabivaltiosta toki myös muualtakin. Burma tai kuten se nykyään on – Myanmar hyvänä esimerkkinä. Kamputseaa hallittiin aikanaan ”kansan nimissä” ja teurastettiin miljoonittain toisin ajattelijoita tai ajattelijoita yleensäkin, kyllä kansa tietää miten maata hallitaan.

Avainasemassa Egypti.

Johtava arabimaa joka on Israelin kanssa rauhansopimussuhteessa v:sta 1979 lähtien. Tosiasiassa kyseessä ei ole milloinkaan kuluneiden 32 vuoden aikana ollut todellinen rauha, pikemminkin USA:n ja tiettyjen olosuhteiden pakottama joskus jopa hyvinkin kylmä rauha. Jo sen allekirjoittaminen sai aikaan Egyptin silloisen presidentin Anwar Sadatin salamurhan, tuona hetkenä hänen vierellään Kairossa, sotilasparaatia katselemassa istui maan silloinen ilmavoimien komentaja, kenraali Hosni Mubarak joka istahti saman tien vielä tuskin kylmenneelle presidentin jakkaralle. Demokratiasta ei sen jälkeen, jos ei juuri ennen sitäkään ole ollut minkäänlaista tietoa. Tuskinpa egyptiläiset osaisivat edes tulla toimeenkaan kyseisen hallintomallin kanssa, eikä sellaisen toteutumisesta ole kovin suurta pelkoakaan.

Maata hallitsee sotilasjuntta ainakin seuraaviin vaaleihin saakka, näinhän he ilmoittivat ”kansalle.” Mitä vaalit sitten tuovat tullessaan ja milloin sellaiset pidetään onkin kokonaan toinen juttu. Armeija on se ainoa mahtitekijä jolla valtaapitävät myös pysyvät vallassa. Jotta demokratia voisi jotenkin toteutua tarvitaan myös poliittinen oppositio ja sille edes jonkinasteinen sananvapaus ja mahdollisuus ilmaista poliittista ohjelmaansa. No, oppositio toki löytyy ja hyvinkin vahva sellainen nimittäin Muslimiveljeskunta, eräs maailman suurimmista jollei peräti suurin yhtenäisen tavoitteen alle liputtautunut islamilainen järjestö.
Yli 70:een maahan lonkeronsa jo ulottanut monimiljoonainen järjestö muodostaa sellaisen piilevän uhkatekijän jota ei voi eikä tule aliarvioida milloinkaan. Juuri Veljeskunta oli Egyptissä alkaneen kansannousun takana, organisoijana ja tukijana sillä se osaa vetää oikeasta narusta. Oikea naru on hieman ”persumainen” slogan, siis rötösherrat kuriin ja valta kansalle. Jos nyt järjestettäisiin vapaat ja valvotut vaalit niin Egypti ajautuisi suoraan Muslimiveljeskunnan syliin, siksi maan sotilastroikka tuleekin tekemään kaikkensa jotta kyseinen asetelma ei mahdollistuisi.
Veljeskunnan keulahahmoksi noussut IAEA:n entinen johtaja Muhammad Elbaradei syyttää avoimesti länsivaltoja ja Israelia Veljeskunnan tavoitteiden vääristelystä. Elbaradei ilmoitti selvästi että ”Meidän tulisi lopettaa Veljeskunnan demonisoiminen, eiväthän he ole tehneet yhtään väkivaltaista tekoa viiteen vuosikymmeneen.” Kyse on siis samasta miehestä ja arvioijasta joka ilmoitti jo v.2007 että Iran oli luopunut kaikesta ydinasetuotannostaan jo v.2003, eikä sen enempää väärässä voinutkaan olla.

Veljeskunta on siis rauhaa rakastava, sopuisa ja suvaitsevainen yhteisö joka haluaa vain Egyptin kansan parasta, näinköhän todellisuudessa? Eikä ole tehnyt yhtään väkivaltaista tekoa viiteen vuoteen! Ei muuten olisi edes kyennytkään sillä niin tarkasti Omar Suleimanin johtama turvallisuuspoliisi on seurannut johtavia muslimiveljiä, pieninkin aivastus väkivaltaiseen suuntaan tai edes Mubarakin arvostelemiseen johti välittömiin pidätyksiin. Katsotaanpa kuitenkin muutamia tämän erittäin maltillisen ja suvaitsevan Veljeskunnan johtohenkilöiden viimeaikaisia lausuntoja. Qatarissa jo vuosia piileskellyt sheikki, imaami Yusuf al-Qaradawi julisti jokin aika sitten moskeijassa pitämässään saarnassa:
”Allah tulee tekemään tilin Israelin ja juutalaisten kanssa, tapetaan heidät, viimeiseen mieheen.” Al Jazeera TV:ssä pitämässään puheessa Qaradawi mainitsi puolestaan mm: Tulen ampumaan juutalaiset, Allahin viholliset, ja he tulevat heittämään pommin minua kohti, ja siten sinetöin elämäni marttyyriudella. Allah lähetti Adolf Hitlerin aikanaan rankaisemaan juutalaisia. Minä tuen Hamasia, Islamilaista Jihadia sekä Hizbollahia. Vastustan rauhaa jota Israel ja USA ajavat. Sellainen rauha on harhakuvitelmaa, minä tuen itsemurhaiskuja.”

Tällainen mukavanoloinen tyyppi on nyt siis nousemassa islamilaiseksi kiintotähdeksi ja Egyptin Muslimiveljeskunnan ideologiseksi imaamiksi, ehkä jopa mahdolliseksi presidenttiehdokkaaksi aikanaan. Lausunnot joita muut Veljeskunnan johtohenkilöt ovat antaneet ovat saman suuntaisia, rauhansopimus Israelin kanssa ”neuvoteltava uusiksi siten että se vasta paremmin Egyptin kansan mielipidettä.”Tarkoittaa siis sellaisia ehtoja jotka ovat Israelille mahdottomia hyväksyä ja tähtää siis pikemminkin sotaan kuin rauhaan. Armeija saattaa kuitenkin pysyä vallassa pitkäänkin, heitä ei kiinnosta niinkään islamilainen ideologia ja sen toteutuminen kuin arkirealismi, USA:n taloudellinen ja sotilaallinen tuki, talouden saattaminen kuntoon ja siinä sivussa tietysti ja tavan mukaan myös oma talous. Armeijan piirissä ollaan enemmän kuin hyvin tietoisia siitä tosiasiasta että sota Israelia vastaan tultaisiin taas kerran häviämään, tällä kerralla aiempaa vieläkin tuhoisimmin seurauksin.

Toinen merkittävä asia mikä huolestuttaa Egyptin sotilasjohtoa on luonnollisesti yya-sopimus Syyrian kanssa, sillä on puolestaan vastaava Iranin kanssa. Jos Hizbollah jostain syystä intoutuu ammuskelemaan Israelin puolelle se saa vastaansa paremmin varustautuneen ja iskukykyisemmän armeijan kuin v.2006 sodassa. Sellaisessa tilanteessa Syyrian olisi erittäin vaikea pysyä neutraalina siitäkin huolimatta että se ei kykene edes yhdessä bollareiden kanssa uhmaamaan Israelia. Mutta yrittää toki täytyy, ylpeä arabikansa ei voi katsella vierestä kun sionistit yrittävät jälleen kerran valloittaa jos ei vielä koko maailmaa niin ainakin islamilaisen osan siitä. Sillä niin hullulta kuin se tällaisesta tavallisesta tallaajasta tuntuukin niin arabimaalimassa on aloitettu kampanja jolla yritetään osoittaa että kaikissa maissa joissa kansanjoukot ovat lähteneet liikkeelle vaatimaan milloin mitäkin niin syynä on sionistien salaliitto ja maailmanvalloituspyrkimykset. Sehän on selvää – eikö olekin. Todisteenahan kaikilla on Siionin Vanhinten Pöytäkirjat, eräs kesto-best-sellereistä arabimaailmassa.

Egyptin suuri huolenaihe on tietenkin talous, Suezin kanava on pidettävä auki hinnalla millä hyvänsä, kaasu- ja öljytuotantoon ei saa tulla katkoksia, turismi on lähes romahtanut ja luottamuksen palautuminen sillä osa-alueella on pikemminkin vuosien kuin kuukausien kysymys. Jotta synkkyyttä tulisi lisää kaiken päälle ilmaantui ongelma nimeltä Muammar Gadhafi ja Libya. Yli 1,5 miljoonaa egyptiläistä saa toimeentulonsa Libyan energia- ja maataloustuotannosta. Nyt sekin on pysähdyksissä ja merkitsee Egyptille yli 1,5 mirjardin Usdollarin menetyksiä/ kk. Mikäli asetelmat eivät pikaisesti palaudu edes suuntaa antavan normaaliksi se saattaa merkitä levottomuuksien jatkumista, jopa paisumista, siitä Veljeskunta osaa pitää huolen.

Libya ja Gadhafi.

Maata v:sta 1969 lähtien itsevaltiaana hallinnut diktaattori on helisemässä. Se on sikäli yllättävää että mies on järjestelmällisesti yrittänyt estää niin opposition kuin aseellisten ryhmienkin muodostumisen ja satsannut armeijaansa ja turvallisuuspoliisiinsa melkoisia summia pitääkseen nämä valtaa tukevat elementit tyytyväisinä. Maassa on kuitenkin puolisen tusinaa pienempää organisaatioita jotka ovat vähitellen, vuosien saatossa onnistuneet kasvattamaan niin jäsenkuntaansa kuin tyytymättömyyttä diktaattorin hallintomalliinkin. Libyalaiset ovat pääasiassa sunnimuslimeja, aivan kuten naapurimaissakin, etenkin Egyptissä ja samalla alttiita Muslimiveljeskunnan vaikutusvallalle, aseelliselle ja ideologiselle avulle. Useat voimakkaat beduiini- ja tuaregiryhmät ovat jo lähtökohtaisesti olleet oppositiossa Gadhafin hallintoa vastaan ja tällainen spontaanisti alkanut vastarinta on saanut etelän heimopäälliköiden varauksettoman tuen.

Gadhafi taistelee kuitenkin sitkeästi ja hänen tukijoittensa eturiviin kuuluva Venezuelan Hugo Chavez on esitellyt oman suunnitelmansa sisällissodan laajenemisen välttämiseksi. Ainakin Venäjällä tuntee suurta innostusta pikaisen rauhan aikaan saamiseksi sillä sen ja Libyan väliset yli 4 miljardin dollarin asekaupat ovat vaarassa keskeytyä jos maan hallinto vaihtuu. Jos sellainen ihme tapahtuu että USA ei osallistu aktiivisesti Libyan tapahtumien selvittelyyn niin Gadhafi saattaa kuin saattaakin onnistua viktkuttelemaan itsensä kuiville jälleen kerran. Hänen etnisesti sekalainen armeijansa kukistaa säälittä ja surutta libyalaisia, sillä on aseet ja tankit hallussaan, opposition on siltä osin heikommilla ja yrittää selvitä siihen saakka kunnes ulkomaailma rientää avuksi – jos rientää. Hugo Chavezin ja kumppaneiden rauhanvälitysaloitteet saattavat viedä maton alta niin
EU:n sanktioilta kuin USA:n väliintuloltakin.

Obama I Omituinen.

Sopisi varmaan keisarin hallitsijanimeksi erinomaisesti. Sillä omituista on herra Obaman käyttäytyminen tosiaan ollut. Koetan nyt käyttää varsin maltillista argumentointia, arabimaissa terminologia on ollut huomattavasti rajumpaa ja kohtikäyvempää. Mies ilman uskontoa. Tuuliviiri. Mies vailla uskottavuutta. Sionistien kätyri jne. Tämän USA:n presidentin julkisen arvostelun aloitti saudikuningas Abdullah II Abdul-Aziz lomaillessaan Marokossa sijaistsevassa lomakiinteistössään Egyptin kansannousun alkuaikoina. Kuningas ja pres.Mubarak ovat niin ikätovereita kuin ideologisesti ja uskonnollisesti hyvin lähellä toisiaan. Kummallakin on ollut jo kymmeniä vuosia hyvät suhteet USA:an sekä taloudellisesti että sotilaallisesti suhteita tarkastellen.

Obaman käyttäytyminen Mubarakia kohtaan sai diplomaattilähteiden mukaan saudikuninkaan suorastaan raivostumaan ja hän sätti USA:n presidentin kutakuinkin maan rakoon sillä seurauksella että sai itse infarktin. Oikeastaan hyvin ymmärrettävää sillä yksikään USA:n edellisistä presidenteistä ei ole onnistunut toteuttamaan ulkopolitiikkaansa yhtä epäjohdonmukaisesti kuin Obama. Jopa palestiinalaiset joiden – jos kenenkään luulisi riippuvan Obamassa kiinni kuin hukkuva oljenkorressa arvostelevat hänen toimiaan äärimmäisen terävin ja jopa ruokottomin äänenpainoin. Eikä pelkästään tämän ns Facebook-vallankumouksen liikehdinnän vuoksi vaan USA:n äänestyskäyttäytymisen johdosta YK:n turvallisuusneuvostossa. Siellähän USA:n YK lähettiläs tuomitsi erittäin halveksivin sanoin Israelin rakennustoiminnan niin Jerusalemissa kuin Länsirannallakin mutta äänesti kuitenkin tuomitsemista vastaan. Ilmeisesti USA:n ulkopoliittisessa hallinnossa vallitsee jonkinlainen pulsaattori-logiikka, yksi eteen ja kaksi taakse ja sitten sama uudelleen mutta päinvastaisessa järjestyksessä.
Sama malli näyttää toteutuneen myös Libyan kohdalla, v.2003 joulukkusta lähtien Gadhafi on käyttäytynyt kuin partiopoika, tuolloinhan hän avasi ovet IAEA:n ja muiden YK:n järjestöjen tutkijoille. Tarkoitus oli lakkauttaa joukkotuhoaseiden, mm ydinaseen valmistus ja varastointi. Kokonaan Gadhafi ei jostain syystä huomannut lopettaa näitä toimiaan, mitä ilmeisimmin epähuomiossa hänelle jäi taskunpohjalle matalarikasteista uraania, kemiallisia taistelukärkiä sekä muutama sata biologista vastaavaa. Sattuuhan sitä tekevälle.

Obaman omituista logiikkaa on se että sekä Mubarak että Gadhafi todettiinkin vasta nyt ja yhtäkkiä syyllisiksi kaikkeen mahdolliseen taivaan ja maan välillä, paariahenkilöiksi joihin ei voi koskea edes sormenpäälläkään. Puuttumatta siihen kuinka oikeutettua moinen käyttäytyminen on niin enemmin ihmetyttää se yhtäkkinen valonpilkahdus Obaman korvien välissä joka valaisi hänet vihdoin ja viimein tajuamaan miten väärässä sitä on voinutkaan vuosikymmenet olla. Sen tosiasian tajuaminen että Gadhafi on eräs pahimmista kansainvälistä terrorismia tukeneista valtionjohtajista kautta historian ottaa siis joiltakin näinkin kauan aikaa. Huolimatta ”kääntymisestään” v.2003 Gadhafi ei ole suinkaan lopettanut niitä puuhiaan, ne on vain verhottu ja piilotettu erilaisten kulissien taakse, joten siinä mielessä Obaman myöhäsyntyinenkin havahtuminen on oikeaan osunut päätelmä. Maan hallinto tosin jakaantuu kahteen leiriin, siinä kun Obama haluaisi tehdä sotilaallisen intervention ja kukistaa Gadhafin hyvin näyttävästi – vaalithan lähestyvät, niin armeija pitää iskua vaikeasti toteutettavana jo pelkästään siitä syystä että USA:lat puuttu toimiva tiedusteluorganisaatio Libyan sisältä. Myös raakaöljyn hinnan kohoaminen etenkin tässä nykyisessä taloustilanteessa on omiaan hillitsemään hyökkäyshalujen toteutumista, ne kuuluista markkinavoimat kun voisivat ”hermostua” ja osa siitä lankeaisi tietysti Obaman epäonnistumisten pitkään piikkiin.

Iran jälleen kerran.

Jos etsitään voittajaa tai taustavoimaa kaiken tämän kaaoksen keskeltä niin epäilemättä Iran on jälleen kerran lähellä listan kärkipaikkaa. Mitä enemmän levottomuuksia Lähi-ja Keski-Idässä lietsotaan sen varmemmin öljyn hinta pysyttelee korkeana ja palvelee siis tietysti ennen muuta Iranin vaikeaa taloudellista tilannetta.Jos ei levottomuuksia synny automaattisesti, Wikileaksin, Facebookin, Al Jazeeran, Googlen ja yleensäkin tiedotusvälineiden välityksellä niin sitten järjestetään niitä itse. Tässä kohden Iran on toiminut jo pitkään hyvin määrätietoisesti, niin Qatarissa, Bahrainissa, Omanissa, Jemenissä kuin Saudeissakin. Kussakin näistä maista on myös shiia-islamin kannattajia jotka saavat elää kakkosluokan kansalaisina ja ovat siten halpaa riistaa uskonnolliselle värväykselle.

Muutamia päiviä sitten kohua herätti kahden Iranin laivaston aluksen rantautuminen ensin Saudeihin, Jeddaan Punaisen Meren puolella. Sieltä alukset lähtivät toverilliselle rauhanpurjehdukselle Suezin kautta Välimerelle ja edelleen Syyria Latakiaan. Aluksissa epäiltiin kuljetettavan pitkän kantaman ohjuksia Syyrialle ja sitä kautta tietysti myös Hizbollahille. USA ja Israel hermostuivat jonkin verran tästä episodista ja varmistautuivat ettei aluksissa ollut mitään mikä voitaisiin luokitella vaaralliseksi lastiksi. Mutta epäilykset osoittautuivat aiheettomiksi sillä alukset oliva aivan rauhanomaisella retkellä. Sellaisen hyvän tahdon ja toveruuden osoituksena Syyria ja Iran sopivat laivastotukikohdan perustamisen Latakiaan, ennestään Tartuksessa on jo Venäjän laivastotukikohta joten Syyria aseistautuu myös Välimeren puolelle, tai oikeammin Persia ja herra Goog kehittelevät tulevia asetelmiaan hyvinkin eskatologisiin viitekehyksiin.

Entäpä miten muualla?

Muissa arabimaissa jatkuvat samat levottomuudet jotka alkoivat tammikuussa Tun isiassa jatkuen sitten sieltä Egyptiin, Jemeniin, Libyaan, Jordaniaa, Libanoniin ja Syyriaankin. Saudeja mitenkään unohtamatta. Sillä jos sama kuohunta toistuu 5 miljoonan shiiamuslimin voimin saudeissa niin silloin vasta ongelmat alkavatkin. Kaiken taustalla kummittelee tietysti Iranin ikiaikainen asetelma ja toive saada aikaan shiia-islamilainen kalifaatti, yhdistää koko islamilainen maailma – umma pyhään sotaan sionisteja vastaan ja saada vihdoin aikaan Jerusalemin ”vapautus” sionismin sietämättömästä ikeestä. Mutta muissakin maissa kuohuu, tarkoitan siis lähinnä Lähi-idän arabimaita. Bahrainissa maan kuningas Isa as Khalifah yrittää tukahduttaa shiiojen kansannousua sekä keppien että pienten porkkanoiden avulla. Vapautti poliittisia vankeja ja teki erilaisia taloudellisia ja poliittisia myönnytyksiä siihen saakka prässin alla toimineelle oppositiolle. Näyttää kuitenkin toimenpiteenä hieman myöhäiseltä. Ihmishenkiä on menetetty jo kymmenittäin eikä protestit ota laantuakseen, Bahrainista kun on vain lahden lyhyt ylitys Iranin puolelle josta apua ja ymmärrystä jaetaan hyvinkin auliisti sitä tarvitseville.

Oman.

Eräs rauhallisimmista arabivaltioista, öljyrikas sulttaanikunta jolla on ollut poikkeuksellisen hyvät – joskin salaiset suhteet myös Israeliin. Sulttaani Qaboos ei ole onnistunut kuitenkaan estämään kansanousuja hänkään vaikka perinteisesti omanilaisilla on paremmat oltavat kuin monessa muussa öljyrikkaassa arabivaltiossa. Hän vaihtoi maan hallituksen, lupasi töitä 50.000:lle, lisää liksaa ja parannuksia sosiaaliturvaan. Sulttaanilla on erittäin hyvin koulutettu ja varustettu armeija mutta hän on koettanut välttää sen käyttämistä viimeiseen saakka. Omanista on kuitenkin vain soutumatka Iranin ja Bandar Abbasin tukikohtaan, Iranin Vallankumouskaartin pesäkkeeseen josta käsin pidetään huolta että levottomuuksille ei tarvitse saada mitään nopeaa loppua.

Jemen.

Äkkisiltään Jemen tuntuu hyvinkin kaukaiselta, ainakin Lähi-idän perinteisiin kriisialueisiin nähden. Siis tietysti Israel ja PLO/Hamas akselille. Maassa on sielläkin alistettu shiia-islamilainen vähemmistö, useita vahvoja ja aseistettuja militanttiryhmiä joita lietsoo eteenpäin ja ennen muuta kohti Saudi-Arabiaa voimakas uskonnollinen kiihko syrjäyttää maallistuneet saudit oikeaoppiseen islamiin sitoutuneen hallinnon tieltä. Saudien Jemenin vastaiselle rajalle on jo pitkään rakennettu aitaa, elektronisesti valvottua turva-aitaa, samanlaista jota Israel on joutunut rakentamaan sekä Länsirannan ja Jordanian että Libanonin vastaiselle rajalleen. Parhaillaan vastaavaan rakennetaan myör lounaaseen, Siinain vastaiselle rajalle.
Tämä saudien aita on tarkoitettu estämään terroristien ja laittomien maahan tunkeutujien yritykset. Israel rakentaa samanlaista aitaa samoista syistä mutta sitä vaaditaan Haagin kv-tuomioistuimeen vastaamaan rikoksista ihmisyyttä vastaan. Saudeja ei vaadita. Se voi siis tarkoittaa monen muun asian lisäksi sitä että jommalla kummalla puolella ei ilmeisestikään ole ihmisiä.

PLO.

Pojat ilmoittivat julistavansa itsenäisen Palestiina-valtion syyskuussa kuluvana vuonna. Heidän laskelmiensa mukaan noin 160 valtiota on jo sitoutunut tunnustamaan sellaisen, saa sitten nähdä miten asiat etenevät. Netanyahu on toistuvasti vaatinut PLO:a neuvotteelupöytään mutta se ei heitä kiinnosta sillä se toisi mukanaan julkisuuteen sen että Israel olisi myös valmis kahden valtion malliin mutta sillä edellytyksellä että ns Palestiina tunnustaa myös Israelin oikeutuksen olla juutalaisvaltiona juuri siinä paikassa missä se on nytkin. Ei käy! Ei vaikka uneksisitte siitä tuhat vuotta. Sen sijaan Abbas välttelee neuvottelupöytää jotta tällaiset lausahdukset ja YK:n periaatteet eivät tulisi julkisuuteen, on paljon parempi olla passiivinen ja syyttää Israelin asutuspolitiikkaa kuin Koraania.

Hyvää alkanutta kevättä.
Pekka Sartola

Allikas: Ajateos - kolumni

Samal teemal:

Liibüa ülestõusnud kutsuvad NATO-t kiiremini reageerima

Siin seal ikka veel räägitakse kuidas Palestiina rahva õigusi on rikutud juutide poolt ja kui õnnetud on palestiinlased, kes kindlasti vajavad meie kaastunnet ja tuge. Meedia on sellele paljuski kaasa aidanud, moonutades uudiseid; veel enam, loonud palestiinlastest positiivse kuvandi, kellele juudid põhustavad kannatusi, kuid reaalne elu on vastupidine.

Hiljuti palestinlased tapsid brutaalselt Iisraeli perekonna Itmaris.

Kas leidsite Eesti meediast selle kohta ridagi? Kui ei, siis miks. Sündmus jõudis küll CNN uudistesse, kuid seda käsitleti kui juutide "oma süüd". Milles? Milles see perekond, isa, ema ja 3 lapst süüdi olid?!





Like everyone else, I have been shocked by the scenes from Japan and my heart goes out to the families of the victims, possibly tens of thousands who have disappeared, and the millions affected, for whom I have been praying. Having experienced earthquakes in California and a few minor ones in Israel, including a 7-point quake in 1994, I have a little knowledge of what happens during and after a natural disaster (days without electricity, without water, not sleeping indoors, damage to property). Of course, what the Japanese are now experiencing is exponentially worse than the Northridge quake I vividly remember. In the midst of the overwhelming news coverage of the quake, tsunami and nuclear danger (rightly so), another story about just 5 individuals has been ignored by some news outlets. Not all ignored it. Some distorted it. Some reported it in all its brutality.

It’s the story of the killing of five members of one family in Israel, the Fogel family of Itamar, Samaria, by Palestinian terrorists. CNN put the words terror attack in quotes, as if there was even a question as to whether it was terror or not. BBC’s report, true to BBC form, focused not on the victims or their brutal slaughter, but rather on the “settlements,” implying that ultimately the Israelis are responsible for such terror.

You may have seen more than you wanted to see in the media reports that you accessed. But just in case you did not, I am attaching below my text a link to a YouTube video. It’s absolutely horrific. You’ve been warned. If you decide to watch it, you’ll draw your own conclusions. This is not a news report. It is accompanied by somber music and meant to affect the viewer emotionally, as I was. That’s partly because two of the victims were the same ages as my children: Four years old and four months old.

This is not about voyeurism. It is important that people recognize the nature and capabilities of the enemy, something that world leaders repeatedly refuse (I didn’t say “fail”) to do. You just need to consider how many American and European leaders warmed up to Libya’s Kaddafi, knowing he was a brutal dictator even prior to his suppression of the current rebellion. It is also necessary to learn of the horrors of the Holocaust to honor the victims memory, but also to try to understand the nature of the perpetrators. Therefore, the photos attached.

The photos in the video show the victims while they were alive, and after they were killed. Parts of the faces have been blurred to protect (according to Jewish tradition) the honor of the victims. On the other hand, the release of the graphic photos was deemed a necessity, something to which surviving family members agreed. Again, this is absolutely horrific. You may choose to not watch it. That’s fine. I don’t think everyone can or should. Specific details of the attack are not included in the video. I will mention two though, which are so horrible as to probably make you not want to watch. In the video, the most gruesome details have been partially visually distorted on purpose. I know, I would probably have refused to watch if not for that fact. In fact, I delayed watching these photos and videos for a couple days. 1) The 4-year old boy was stabbed in the heart repeatedly. 2) The 4-month old baby’s throat was slashed.

You ask yourself how such a thing can be done by people. How can anyone slaughter a baby? I also ask how 1.5 million children could be gassed and massacred during the Holocaust. The Nazi spirit is alive even in our days and it’s frequently cloaked in a Muslim garb: 9/11, the Bali bombing, the Madrid bombing, the London Tube bombings, the Bombay Chabad House massacre, the Cairo Coptic Church bombing, and on and on.

CAUTION: GRAPHIC CONTENT—NOT FOR CHILDREN AND MANY OTHERS: video

The Israeli-Palestinian conflict is not about territory. If it was, it could easily be solved. Consider this: If the Arabs would decide to put down their weapons unilaterally tonight, what would happen tomorrow (regarding the Israeli-Arab conflict)? There would be peace. If Israel would unilaterally put down its weapons tonight, what would there be tomorrow? Israel would be annihilated in gruesome fashion. There is something absolutely devilish about those who commit vicious murders as recorded in the video. No, we don’t all worship the same G-d. Certainly not the desert demon/moon god known as Allah to whom the murderous terrorists pray. And while I will always say that not all Arabs and Muslims are evil, and not all are capable of such gruesome acts as in the video, too many are, to wit the Muslim honor killings all over the USA and Europe, not to mention the massacres of Christians and other non-Muslims all over the Muslim world.

May the memory of these victims be for a blessing. G-d said that vengeance is His. So be it. May G-d avenge the atrocities that occurred in Itamar and many more around the world. May the eyes of the blind followers of Islamism be opened to the Truth.

(You may want to forward the video to acquaintances. If you do, an explicit warning as to graphic content is necessary. You may find links to other videos of the Fogel family victims if you can bear such horror. Some are more gruesome than even here. Those on YouTube may require signing in or registering in order to access them.)

Pakistani islamiäärmuslased tapsid täna Islamabadis kristlasest Pakistani vähemusteministri Shahbaz Bhatti, kes nõudis vastuolulisse blasfeemiaseadusesse muudatuste tegemist.

Bhatti (pildil) oli ainus kristlane Pakistani valitsuses.

Blasfeemiavastane seadus on olnud tähelepanu keskpunktis alates novembrist, kui kohus mõistis pühaduseteotamise eest surma kristlasest nelja lapse ema.

4. jaanuaril lasi ihukaitsja maha Pandžabi provintsi kuberneri Salman Taseeri, kes oli samuti kristlane ja seaduse vastu välja astunud ja nõudis, et president 45-aastasele kristlasele armu annaks.

Taliban: Pakistani minister killed over stance on blasphemy law

Palvetage!

Iraan leiab, et Londoni 2012 olümpiamängude logo on rassistlik, kuna sellest võib välja lugeda sõna "zion". Iraani meelest tuleb logo kujundada uuesti.





London 2012 logo disain koosneb viiest osast ja neljast numbrist, kuid esineb mitmes värvitoonis. Tegelikult on logol näha üksteise otsa kuhjatud sakilise kujuga numbrid 0, 1 ja 2, millest tekib kokku "2012". Logo on paljudele tuntud ja valmis juba aastal 2007.

"Me oleme väga üllatunud selle hilise kaebuse üle" teatas vastuseks Londoni orgkomitee, "Londoni logo kujutab aastaarvu ja ei midagi muud".

Iraani kaebuse on allkirjastanud Iraani olümpiakomitee juht Mohammad Aliabadi ja tema abi Bahram Afsharzadehi, kes põhjendasid, et "sõna "Zion" kasutamine on logo olümpiamängude kujundaja õel ja pahatahtlik tegu."

Kui Iraan väidab, et nende jaoks sõna "siion" on pahatahtlik, siis tekib küsimus, mis tunne on Iisraeli sportlastel tema kõrval võistelda? Siit võiks ju edasi nõuda, et Iisraeli sportlased ei tohi võistelda koos araabia riikide sportlastega või veel enam, moslemitega.

Olümpiamängud on olnud korduvalt poliitilika mõjutamise vahendiks, aga Iraani võiks näidata oma paremust pigem võisteldes, kui me peame silmas olümpiamängude ideid.

Viimasel ajal on islamistlikud režiimid ja ekstremistlikud rühmitused aktiviseerunud kogu maailmas (imbudes organisatsioonidesse), siis vahendeid valimata, püüdes tõmmata kogu maailma tähelepanu, et suurendada islami mõju, kehtestada islam kogu maailmas. Nende lõplik eesmärk on hävitada Iisrael ja keelata kristlus.

Olümpiamängude ametlik lehekülg: London 2012

Loe lisaks: Iran threatens Olympic boycott over

Viimase kuu sündmused tekitavad kogu maailmas vastakaid tundeid, kust üheltpoolt püütakse demokraatliku maailma tähelepanu tõmmata rahutuste korraldamise, liigutavate kannatuste ning meeleavalduste abil, justkui rikutud on inimõigusi ning nõnda tekitatakse meis protesti ja kaastunne, kuid mitmed eksperdid on teravalt kritiseerinud nii egiptuse kui ka tema naaberriikide aktiviste ning rahutuste korraldajaid. Milles asi?

Meedia vahendus kunagi palestiina poisikese foto, keda Iisraeli armee sõdur justkui kohtleb halastamatult. Sääraste fotodega püütakse eksitada avalikkust, kujundada Iisraeli vastane hoiak ja selle läbi kahandada Iisraeli toetamist.

Sarnased fotod ja uudised ilmusid ka Egiptuse mässust, millega tõmmati tähelepanu ning mille tulemusel mitmed valitsused asusid survestama Egiptuse presidenti, kes lõpuks tagasi astus. Demokraatia ja inimõiguste rikkumise sildi all tehti läänele korralik ajupesu.



Venemaa president Dmitri Medvedjev tegi eile üsna resoluutse avalduse. Venemaa presidendi meelest püütakse sel viisil destabiliseerida poliitilist olukorda Lähis-Ida piirkonnas. Tegelikult toimub demokraatia katte varjus suurte riikide lagundamine, kus lihtsalt fanaatikud ja ekstremistid pääsevad võimule.

"Sellise stsenaariumi valmistasid nad varem ette ka meie jaoks ja seda enam püüavad plaani realiseerida nüüd - igal juhul see läbi ei lähe," rõhutas Medvedev.

19. veeruaril sain kirja Itaaliast, milles kirjutatakse: "See on päris hirmutav, mis moslemimaailmas toimub, piibel hakkab järgmisesse täitumispunkti jõudma. Itaalias olid meeleavaldused Egiptuse toetuseks - jube olkord!"

Esimese asjana nõuti, et suhted Iisraeliga tuleb lõpetada. See paistis ka kõige rohkem egiptlasi segavat Mubaraki poliitika juures. (Teatavasti Mubarak seisis Iisraeliga suhete jätkamise eest) Moslemite vennaskonnal on ülemailmne võrk, kelle eesmärk on valmistuda ülemailmseks sõjaks Iisraeli vastu, ühendades kõik islami ja araabia riigid, kokku 80 riiki, aga kaasata ka Ameerika Ühendriigid, Euroopa ning Kanada. Demokraatist räägitakse suitsukatteks. USA tegi sama vea umbes 30 aastat tagasi Iraanis. Nüüd me teame, et Iraan on tõsine oht mitte ainult Iisraelile, vaid kogu Lähis-Ida piirkonna stabiilsusele ning ka Euroopale.

Pange tähele, et USA endine riigipea Georg Bush, kes on kristlane (metodist), suhtus Egiptuse valitsusse ja Lähis-Ida küsimustesse hoopis erinevalt kui president Obama, kes asus survestama Mubaraki.

"Ärge hakake pimeduse viljatute tegude kaasosaliseks, vaid pigem paljastage neid!" kirjutab piibel.

Loe lisaks: Anti-Semitic Developments in the Arab World: Egypt-Tunisia-Jordan-Lebanon

Hindu ekstremistid Andhra Pradesh´s, Indias, hävitasid kristlaste kirikuhoone Patagunta külas ja kristlased arreteeriti, teatas Voice of the Martyrs kristlik portaal Percecution.com.

Järgmisel päeval esitati ekstremistide poolt süüdistus kahe pastori ja kolme kiriku liikme vastu, kus väidetakse, et kristlased on hävitanud kohaliku templi ja Hindu ebajumalaid. Politsei vahistas kõik viis uskliku samal päeval.

Palveta!

Et need 5 kristlast vabastatakse! Palveta, et need kes selle ebaõigluse taga on, hakkaksid kahetsema kristlaste tagakiusu ja tuleksid elava usu juurde ning võtaksid vastu Kristuse.

Uudise edastas kristlik portaal Crosswalk.com